Vai onko?
Huono hiuspäivä, kivi kengässä, hiertymä kantapäässä ja myöhästyminen bussista. Syliin kaatunut aamukahvi, unohtuneet avaimet, toimimaton internetyhteys, motkottavat vanhemmat ja loputon läksykasa. Herätyskello joka ei sittenkään herättänyt, pohjaan palanut kastike, korvan vieressä inisevä hyttynen, rikki mennyt vetoketju ja ainainen kiire.
Väittäisin, että edeltävä lista on jokseenkin tuttu jokaiselle lukijalle. Ainakin osa listan sattumuksista. Muistatko miten reagoit viimeisimpään vastaavanlaiseen tapahtumaan? Vihan tunne, raivostuminen, turhautuminen ja jopa itku lienee todennäköisiä vastauksia. Entä annoitko kyseisen tapahtuman vaivata mieltäsi pitkällekin eteenpäin? Jos vastasit kyllä, onnistuit todennäköisesti pilaamaa mahdolliset onnellisuudentunteet pitkältäkin ajanjaksolta vain vaivaamalla päätäsi ja mieltäsi jollakin onnettomalla sattumalla tai tapahtumalla.
Harmillisesti ihmiset harrastavat paljonkin asioiden suurentelua. Etenkin kun kyse on yhtään negatiivissävytteisestä tapahtumasta. Jos kuitenkaan yhtään mietit tätä toimintamallia, tajuat lähes välittömästi, kuinka naurettava se on. Toki on ankeaa ja ärsyttävää jos myöhästyt bussista kiireisenä koulu- tai työaamuna, tai jos onnistut kaatamaan kahvit syliisi. Kuitenkaan en usko, että yksikään tämän mittakaavan tapahtuma oikeasti vaikuttaa suuremmalti elämääsi, tai etteikö niiden seurauksille olisi mitään tehtävissä.
Asoihin kun voi suhtautua toisellakin tavalla. Mitäs jos seuraavan kerran, kun kaikki ei menekään ihan putkeen, monen tunnin märehtimisen sijasta nauraisitkin koko asialle ja antaisit sen vain olla? Keskittyisit mahdollisiin hyviin ja onnellisiin hetkiin joita voi tulla lyhyelläkin varoitusajalla? Ne voivat olla jopa surkeiden sattumusten seurausta tai sitten aivan pieniä asioita, jotka negatiivisia asioita märehtiessä menisivät ohi silmien, korvien ja nenän: vastapaistetun pullan tuoksu, kevään ensimmäiset hiirenkorvat, kynttilän tuoma tunnelma kylmään talvi-iltaan, ensilumi…
Vastaan siis alussa esittämääni kysymykseen yksinkertaisesti ja erittäin varmana: Kyllä voi.
Täytyy vain keskittyä elämän pieniin valoisiin puoliin ja jättää märehtiminen lehmille.