Vuonna 2013 Suomessa kuoli 41 jalankulkijaa, ja noin 600 sai vammoja, jotka vaativat sairaalahoitoa. Lähes puolet näistä onnettomuuksista oli tapahtunut hämärällä tai pimeässä. Ne olisi siis voitu mahdollisesti välttää heijastimen käytöllä.

Liikenneturvan kyselyn mukaan, lähes kuusi kymmestä suomalaisesta käyttää heijastinta jatkuvasti pimeällä tai hämärässä liikkuessaan. Sitten on se neljä kymmenestä, jotka päättävät ottaa riskin, joka mahdollisesti johtaa uudeksi numeroksi alussa esitettyyn listaan. Oli heijastimen käytöstä kieltäytymisen syy mikä tahansa – ”ei löydy kivaa”, ”en mä muistanu”, ”mulla on muutenkin valkoinen takki, kyllä mä näyn” tai ”meidän kadulla on katuvalot metrin välein” -, on se silti huono selitys.

Näkymättömissä kulkeva jalankulkija tai pyöräilijä ei laita ainoastaan itseään suureen vaaraan, vaan myös kanssaliikkujat. Ei varmasti ole henkisesti helppoa sille autoilijalle, joka on vahingossa ajanut ilman heijastinta liikkuneen jalankulkijan yli, jatkaa elämässään eteenpäin. Puhumattakaan siitä, että myös tälle kuljettajalle voi tulla kolarista fyysisiä vammoja tai pahimmassa tapauksessa hänkin voi kuolla. Tämä on asia, joka usein ihmisiltä unohtuu: ”Liikenteessä liikkuessasi et ole koskaan vastuussa vain itsestäsi.”

Heijastimen käyttö on pieni hyvä teko kaikille kanssaliikkujille, ja tietenkin myös itsellesi.

Hyvien tekojen joulukalenteri kokoaa 24 tapaa tehdä hyvää.