Nyt on lauantai 16.6 ja huomenna loppuu mun Protu-leiri ja sitä on tosi vaikee ajatella. Ajatella sitä, että mä en tuu näkemään näitä samoja ihmisiä nyt joka päivä enkä tuu olemaan samassa tilassa viikkoa samojen tyyppien kaa. Ja sitä on tosi outoa kelaa. Mut oon mä samalla ilonen että tää loppuu, koska samalla tää on ollut mulle rankkaa.

Tää viimeinen päivä on jotenkin ollut tosi hektinen. Aamupäivällä kierrettiin pisteitä missä ohjaaja odotti ja siinä yksitellen juteltiin kaikesta ja se oli musta tosi kivaa. Samalla ollaan kirjotettu kehukirjeitä kaikille ja mulle henk. koht. on ollu vaikeaa miettiä kivoja asioita ihmisistä, joiden kanssa oon ollut samassa tilassa viikon, mutta en oo ollut kuitenkaan tekemisissä tai luonut oikein ihmissuhteita. Mutta hyvin mä omasta mielestä sain hoidettua.

Eilen meidän päivän teema oli seksuaalisuus ja se oli hauska päivä. Meillä oli tosi hyvät keskustelet erilaisista asioista ja joku Setan henkilö oli kertomassa aseksuaalisuudesta ja polyamoriasta.

Sit kans about joka päivä on ollut netissä kyselyitä esim. ”Millaisen ihmisen päästäis omaan elämään ja millaisessa suhteessa”, päihdekyselyä ja seksuaalikysely. Niistä mä oon tykkänyt tosi paljon ja siitä kun niitä ollaan sitten illalla käyty läpi. Kanssa iltaohjelma ja iltasadut täällä on ollut tosi kivoja ja niitä mulla varmasti tulee ikävä. Kiinnostuin myös apuohjaamisesta ja ajattelen et siinä vois olla mulle aika kiva homma ja muutkin sano mulle et olisin varmasti tosi hyvä appari. Ehkä ens kesänä.

Tää vika ilta tuntuu tosi hassulta ja jollain tapaa myös vähän epätodelliselta, että tää leiri missä voi olla 100% ittensä ja just sellanen kun haluaa, loppuu. Mulle tulee kova ikävä tätä mestaa, näitä ihmisiä ja ruokia. Arkeen paluu tuntuu mulle vaikeelta kun nukutaan myöhään ja itte pitää väsätä kaikki aamupalahommat, lounaat ja muut safkat. Päivisin tulee fiiliksiä ettei oo tekemistä, kun täällä on niin paljon ohjelmaa ollut ettei kerkee ees ajatella miltä tuntuu ”olla tylsää”. Mutta kaikella on aikansa ja hyvä loppuu aikanaan. Loppujen lopuks, mulla on taas ja edelleen hyvä fiilis.

Luka Tienhaara (@lukatienhaara)