Kun päätin meneväni Protu-leirille tavallisen rippi-leirin sijaan, sain samalla idean kirjoittaa fiiliksiäni ja henkilökohtaisia kokemuksiani siitä, ja mahtava Protun porukka mahdollisti sen myös mulle. Joten siitä tuli ekat hyvät vibat koko hommaa kohtaan. Kun siellä otettiin positiivisesti ja avoimesti tällänen juttu vastaan: ”Joo, todellakin, mahtavaa että haluat tehdä tämän”, sieltä vastattiin.

Eli moikka, Mun nimi on Luka, olen 15-vuotias, suht tavallinen poika Kirkkonummelta, joka halusi mennä Protu-leirille ja kirjoittaa kokemuksiaan siitä.

”Suht tavallisella” tarkoitan titetenkin itseäni, kesän jälkeen yhdeksännelle luokalle menevää poikaa, joka tekee about samat asiat kuin muutkin mun ikäiset. Paitsi paljon upeemmin, fabulöösimmin ja meikkaamalla. Eli sen lisäksi että käyn Veikkolan koulua, mä meikkaan, laulan, ompelen ja teen dragia. Satun jopa olemaan Suomen nuorin drag-artisti, mikä on musta aika siistiä.

Mä asun isän kanssa ja saman katon alla asuu maailman paras äitipuoli, 7-vuotias siskopuoli ja 5-vuotias pikkuveli. Aina välillä nään kans äitiä ja isäpuolta. 2017 loppuvuodesta mun äitipuoli Janni ehdotti mulle Protua, ja mä innostuin siitä. Iskä ja Janni tuki mua siinä paljon ja yhdessä katsottiin eri leirejä, että mihin menisin. Äitini taas ei ollut niin innoissaan mun tulevasta Protu-kokemuksesta. Sain kuulla mm. Miten en ikinä tule pääsemään ripiltä (tähän vaan vastasin, että sehän on se idea siinä), miten musta ei ikinä voi tulla kummia enkä voi koskaan mennä kirkossa naimisiin. Mut mä en näistä välittänyt vaan aloin miettiä, että mitä laitan viikon verran päälle.

Mun Protu-leiri alkaa 10.6 ja kestää viikon. Leiri on Nuuksiossa, eli ihan tässä lähellä, ja mulla on tosi hyvä fiilis siitä, että menen sinne. En tiedä yhtään mitä odottaa, paitsi jotain tyhmiä nimileikkejä.

Luka Tienhaara (@lukatienhaara)